Tavoitteena oli pudottaa kymmenen kiloa.
Ihan ei tavoitteeseen päästy. Olihan se melko kunnianhimoinen tavoite, mutta myös täysin mahdollinen. Toisin kuitenkin kävi. Ei voi muuta, kuin itseään syyttää. Samalla kyllä annan itselleni armoa, sillä tämä kuu on ollut todella todella rankka henkisesti.
Olen lopen uupunut, ja silloin kroppakin on yleensä stressitilassa, eikä anna varastojen huveta eli rasvan kadota. Läheisen äkillinen todella vakava sairastuminen on vienyt kaikki mehut. Siihen päälle vielä pitkäaikainen projekti ja unelma täyttyi: valmistun vihdoin Kauppatieteiden maisteriksi! Siihen päälle vielä rakkaani vihdoin kosi ja rakkaani isän sairastuminen.
Eli kaikkea ikävää ja ihanaa on tässä kuussa tapahtunut. Nämä kaikki yhdessä ovat saaneet minut voimaan todella huonosti. Työ rokottaa yöunista, koska kello soi joka aamu 4.30 ja tulen töistä kotiin lähempänä puoli seitsemää. Ei näin kauaa jaksa. Ei tule tarpeeksi unta, eikä ole oikein vapaa-aikaakaan!
Kesäkuun tavoitteina onkin unen lisääminen ja iloisuuden löytäminen. Sitä kautta se painokin alkaa pudota.
On toukokuussa ollut tämän projektin osalta iloisiakin onnistumisia. Vaikka pieniä lipsahduksia on ollut, olen huomannut omassa ajatusmaailmassani positiivisia muutoksia. Enää en pura surua ja pahaa oloa ruokaan, vaan liikuntaan ja rentoutumiseen. Tämä on mielestäni aivan mieletön edistysaskel!!
Seuraavaksi aion saada veden määrän kohdalleen sekä ruokarytmin pysymään kolmessa - neljässä tunnissa. Aika hyvin siinäkin olen pysynyt, mutta töissä se hieman aina meinaa venyä. Ja pitkä kotimatka meinaa tehdä kepposet.
Näillä jatketaan!
Pitäkää peukut pystyssä, että tämä projekti saa enemmän positiivisia onnistumisia kesäkuussa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit. Se lämmittää sydäntäni!